Kuvat vas. Muuruveden kivikirkko, tehtaan ja työväenmuseo Masuuni Brunou ja Juice Leskisen näköispatsas Juicen torilla

 Nähtävyydet

TAHKON  VESIREITTI JA JUANKOSKEN SEKÄ KARJALANKOSKEN KANAVAT www.tahkonvesireitti.com
Tahkon vesireitti kulkee Juankosken kaupungin hali ja se avattiin liikenteelle vuonna 2003. Juankoski on kahden kanavan kaupunki.Sulutusta voi seuratasekä Juankosken että Karjalankosken kanavalla. 

JUICEN TORI, JUICE LESKISEN NÄKÖISPATSAS  JA JUICE AVENUE
Juankosken tori on nimetty tunnetun edesmenneen muusikko-kirjailija-lauluntekijä Juice Leskisen mukaan. Juice Leskinen syntyi Juankoskella vuonna 1950 ja eli paikkakunnalla lapsuutensa ja nuoruutensa ajan. Tori nimettiin Juicen mukaan 1980-luvulla ja vuonna 1995 hän sai torille myös oman näköispatsaan, jonka on suunnitellut virolainen kuvanveistäjä Villu Jaanisoo. Patsas on sijoitettu torin monumenttiin. Monumenttiin ovat ikuistaneet ”kädenjälkensä” myös monet muut Juankoskelta lähtöisin olevat taiteilijat, kuten Eija Ahvo, Kaj Chydenius sekä Jori Sivonen. Juicen torilla käydään nykyään kauppaa markkinoiden muodossa ja se toimii myös useiden tapahtumien pitopaikkana.

RUUKKIALUE JA MASUUNI BRUNOU, www.masuunibrunou.fi 
Juankoski on aikoinaan rakentunut idyllisen 1800-luvun ruukkialueen ympärille. Tehdasalue rakennuksineen on säilynyt upeasti tähän päivään saakka ja se onkin näkemisen arvoinen, teollisista perinteistä kertova kokonaisuus. Juantehdas oli Suomen ensimmäinen vain järvimalmia raaka-aineena käyttänyt rautaruukki. Historiallisen ruukkimiljöön useat vanhat rakennukset ovat uusiokäytössä. Entisessä kauppatalossa, jota nykyään kutsutaan Soittokunnan taloksi, toimii tänä päivänä leipomo ja kahvio. Vanha postipytinki sen sijaan on nykyisin retkeilymajakäytössä ja alun perin työläisten asunnoiksi rakennettu, sittemmin kahvilapytinkinä toiminut rakennus pitää nykyään sisällään käsityökeskuksen, näyttelytilat sekä kesäisin matkailuinfon. Useiden vanhojen rakennusten seinässä on opastaulu, joka kertoo, milloin kukin rakennus on rakennettu ja mikä sen käyttötarkoitus on ollut.
Rakennuksista vanhin on empiirityylinen Patruunanpytinki vuodelta 1826. Vanhassa masuunirakennuksessa (vuodelta 1859, korotettu 1893) sijaitsee Juankosken tehtaan- ja työväenmuseo, Masuuni Brunou. Museo on avattu vuonna 1991 ja siinä on neljä näyttelykerrosta, jotka kertovat ruukin tuotannosta, raudan valmistuksesta sekä koko tehdasyhteisön historiasta. Masuuni Brunou on avoinna kesäisin, jolloin ympäröivään ruukkialueeseen voi tutustua myös opastetulla ruukkikävelyllä. Lisätietoja museosta puh 0400 567 257/Pihl tai 040-5959380/Puustinen.

PISA   
Pisan luonnonsuojelualue sijaitsee Juankosken ja Nilsiän kaupungeissa. Luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1993 ja sen pääasiallinen tavoite on vanhojen metsien säilyttäminen ja niiden luontaisen kehityksen turvaaminen. Alue on kokonaan Metsähallituksen hallinnassa. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on 280 hehtaaria ja korkein kohta kohoaa noin 270 metriin merenpinnasta. Pisa onkin tunnettu upeista näköaloistaan, joiden myötä silmien eteen avautuvat kauniit järvi- ja metsämaisemat. Pisan laella on myös näkötorni maisemien ihailua varten.
Vuonna 1595 solmittu Täyssinän rauhan raja kulkee Pisan kohdalta. Ruotsin ja Venäjän välille solmitun Täyssinän rauhan rajamerkit hakattiin Pisan kiviin, joista voi edelleen erottaa Ruotsin kolme kruunua, vuosiluvun 1595, rajavaltuutettujen nimikirjaimet sekä ortodoksisen ristin Venäjän symbolina. Täyssinän rauhan raja muodosti valtakuntien rajan 22 vuoden ajaksi.
Pisan luonnonsuojelualue on hyvä päiväretkikohde. Alueella on 8,5 km merkittyjä, melko kivikkoisia reittejä, joiden vaativuutta on osittain helpotettu portain, kaitein ja levähdystasantein. Poluille pääsee joko Salmenpellon tai Lastukosken parkkialueilta. Näköalatornilta menee polku Pirunkellarille, joka on pieni luola mäen pohjoisreunalla. Luola on syntynyt ihmisten hakatessa vuorikristallia korukiviksi.
Luonnonsuojelualueella saa retkeillä vapaasti jalan tai hiihtäen. Myös marjastaminen ja ruokasienien poiminen on sallittua. Koirat ja kissat on pidettävä kytkettyinä. Metsästys, leiriytyminen ja avotulenteko on kielletty.

Lisätietoja: Metsähallitus, Ruunaan luontokeskus puh. 0205 64 5757


KIRKOT
Juankoskella on edustettuna kirkkoja monilta eri aikakausilta.

Juankosken vanha tehtaankirkko on Juantehtaan rakennuttama kirkko vuodelta 1864. Rakennusmestarina toimi pietarsaarelainen Henrik Heselius. Kirkon alttaritaulun on maalannut Mikko Kiljander. Kirkko toimi koulukirkkona vuosina 1862-1924, jolloin kirkkosalin vasemmalla puolella olivat pulpetit ja oikealla puolella kirkonpenkit. Tehtaankirkko oli Juankosken ainoa kirkko vuoteen 1990 saakka, jolloin Ylösnousemuksen kirkko otettiin käyttöön. Nykyään tehtaankirkko ei enää ole jumalanpalveluskäytössä. Nykyisin kirkossa järjestetään  konsertteja ja tiloissa on myös seurakunnan nuorisotiloja sekä kokoontumispaikka.

Muuruveden kirkko edustaa kansallisromanttista tyyliä. Jyhkeä kirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema ja se on rakennettu paikkakunnan harmaasta graniitista vuosina 1901-1904. Alttaritaulun paikalla on krusifiksi. Kirkkopihassa on E. Halosen sankaripatsas, joka on Suomen ensimmäinen sankarimuistomerkki vuodelta 1919. Muuruveden kirkon peruskorjaus valmistui syksyllä 1999.

Säyneisen kirkon ovat suunnitelleet Sakari Honkavaara ja Esko Suhonen ja se on rakennettu vuosina 1939-1940. Kirkko edustaa 1940-luvun funktionalismin romanttista tyylisuuntaa. Ennen tätä varsinaista kirkkoa seurakuntamenot pidettiin kansakoulun kirkkotilassa. Säyneisen kirkossa alttaritaulun paikalla on risti, mutta vuonna 2002 myös entisöity vanha alttaritaulu palautettiin näkyville kirkkosaliin. Kirkossa on 350 istumapaikkaa. Kirkkorakennuksen yhteydessä on seurakuntasali.

Ylösnousemuksen kirkko on Juankosken seurakunnan pääkirkko. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Karvala ja Silvennoinen. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1989 ja kirkko vihittiin käyttöön toukokuussa 1990. Kirkon sisäilmettä hallitsee Hannu Konolan alttarimaalaus ”Liiton merkki”. Tekstiilit ovat Annikki Linturin suunnittelemia ja krusifiksi on Raimo Maanisen valmistama. Kirkossa on lähes 300 istumapaikkaa. Ylösnousemuksen kirkko toimii kesäisin myös tiekirkkona.

KOTISEUTUMUSEOT
Muuruveden kotiseutumuseo sijaitsee aivan Muuruveden kirkon läheisyydessä. Museossa on erittäin runsas esineistö ja etenkin eri aikakausien maatalouskoneita on esillä runsaasti. Museo on auki kesäisin. Lisätietoja museosta numerosta 0400 621 256.

Säyneisen kotiseutumuseo koostuu pihapiiristä. Kotiseutumuseo sijaitsee Säyneisen taajaman keskellä. Pihapiirissä on erilaisia rakennuksia, joihin on koottu kunkin rakennuksen käyttötarkoitusta vastaava esineistö. Museosta lisätietoja puh. 040 834 4654 tai 040 767 4341.
Muuruveden ja Säyneisen kotiseutumuseot ovat kotiseutuyhdistysten ylläpitämiä museoita.

                                                                                                                                                                                       SIVUN ALKUUN