Juankoskella järjestettiin avoin keskustelutilaisuus Iivolan palvelukeskuksen tulevaisuudesta keskiviikkona 17.12.2025. Keskustelutilaisuuden tarkoitus oli yhtenäistää käsitys tilanteesta ja sen taustoista Pohjois-Savon hyvinvointialueen viranhaltijoiden, päättäjien ja asukkaiden kesken.

Me juankoskelaiset haluamme kiittää erityisesti viranhaltijoita ja päättäjiä tilaisuuteen osallistumisesta, se merkitsi meille paljon.

Taustaa

Pohjois-Savon hyvinvointialue aikoo sulkea Iivolan palvelukeskuksen yläkerran osana talouden tasapainottamista. Tämän suunnitelman toteuttaminen tarkoittaisi 13 hauraan ikäihmisen siirtämistä.

Iivolan yläkerta on samaa rakennusta muun palvelukeskuksen kanssa ja yöhoitajat huolehtivat öisin Iivolan kaikista 35 asukkaasta.

Hyvinvointialueen ja alueen asukkaiden vuoropuhelu

Ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Mikko Korhonen pohjusti ystävällisesti tilannetta ja loi ymmärrystä niin nykyhetkeen kuin tulevaankin. Hyvinvointialueella on jo sopeutettu paljon, mutta talouden raamit ovat todella ahtaat ja vaativat edelleen toiminnan uudistamista. Mikko kertoi tulevien vuosien moninaisista haasteista, mikä vaatii painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn. Ikääntyneiden palveluiden osalta muun muassa yhteisöllistä asumista halutaan vahvistaa.

Hyvinvointialueen edustajat ja asukkaat olivat samaa mieltä monesta asiasta, kuten jonotuksen kalleudesta ja turhuudesta sekä siitä että toimintaa täytyy virtaviivaistaa tulevien toimintaympäristön muutosten vuoksi.

Juankoskelainen Hanna Antikainen nosti kootusti hyvinvointialueen asukkaiden huomioita Iivolan yläkerran sulkemiseen liittyen. Puheenvuorossa käytetyt diat ovat liitteenä. Hyvinvointialueen asukkaiden keskeisimpiä nostoja olivat:

– esitetty nettosäästö 800 000 € ei ole uskottava hoivapalveluiden rakenteessa
– valmistelun epäavoimuus siltä osin, että hyvinvointialue ei suostu julkistamaan säästölaskelmia tai kustannustietoja
– suunnittelu vaikuttaa lyhytjänteiseltä – hoivakriisi on tulossa jo 2030
– säästölaskelmien osalta osaoptimoidaan joko yksiköiden tai toimialan piirissä, sen sijaan että hahmotettaisiin riippuvuudet ja suunniteltaisiin hyvinvointialuetasolla – esim. ympärivuorokautista paikkaa vuodeosastolla jonottavat
– säästöjen luonne: kulujen siirtyminen eli kustannuspaikan vaihtuminen ei ole säästö
– tyhjän yläkerran kustannukset eivät katoa
– vuorokausikustannusta väitetään vertailussa korkeaksi, mutta esitetyt muutokset toteuttamalla vuorokausikustannus nousee entisestään
– vuorokausikustannusta ei voi vertailla ilman että analysoi sen taustat: Iivolan osalta vuorokausikustannusta on keinotekoisesti nostettu sulkemalla kaikessa hiljaisuudessa kaksi osastoa, 13 paikkaa
– Iivolan sijainti terveyskeskuksen yhteydessä säästää rahaa
– myöskään sisäilmaperuste ei ole kestävä.

Omaisen puheenvuorossa Pirjo Puustinen muistutti, että Iivola on asukkailleen koti. Pirjon puhe herätteli kuulijoita myös siitä, että jokaisella siirtouhassa olevalla ikäihmisellä on kasvot, nimi, tarina ja läheiset.

Vaihtoehtoinen ratkaisumalli

Hyvinvointialueen asukkaat esittivät vaihtoehtoiseksi ratkaisumalliksi ympärivuorokautisen ja yhteisöllisen asumisen hybridimallia Iivolan yläkertaan. Taloudellisesti ajateltuna tilat ovat valmiina, toimintaa voidaan pyörittää nykyisillä resursseilla, kustannustehokkuus kasvaa, lisäasukkaat tuovat tuloja ja vuodeosastopaine helpottuu. Samalla varaudutaan 2030-luvun hoivakriisiin. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että hybridimalli kunnioittaa Iivolan yläkerran nykyisiä asukkaita.

Hyvinvointialueen asukkaat totesivat, että päätöstä Iivolan yläkerran lakkauttamisen osalta ei tule tehdä ennen kuin laskelmat ovat avoimesti esillä, vuodeosaston asiakasvirta on huomioitu, vaihtoehtoisten mallien vaikutukset on selvitetty ja talousvaikutukset on arvioitu koko hyvinvointialueen tasolla. Lisäksi pitää varmistaa, että ratkaisu on myös inhimillisellä tasolla kestävä.

Kaija Heikkinen kertoi havaintojaan kotihoidosta liittyen siihen, että ikäihmisten palveluita painotettaisiin entistä enemmän kotona asumisen tukemiseen. Kaija kuvasi kotihoidon asiakkaiden tilannetta harvaan asutuilla alueilla pahimmillaan turvattomaksi. Toiset asiakkaat odottavat hoitajan käyntiä jopa useamman tunnin ajan, jos edeltävällä asiakkaalla on vointi muuttunut ja hän tarvitsee sovittua enemmän apua. Kaija tuumasi, että yhteisöllinen asuminen toisi asukkailleen turvallisuuden tunnetta.

Keskustelua

Tilaisuuden yhden vaikuttavimmista puheenvuoroista piti Iivolan palvelukeskusta vuosikymmenten ajan luotsannut Pekka Bucht. Hän kuvasi kilpailun periaatteita yksikköhintoihin liittyen ja toivoi, että Iivola pysyisi jatkossakin vähintään 40 asukkaan yksikkönä.

Tilaisuudessa puhui useita päättäjiä. Kaavilainen aluevaltuutettu Jari Saario (KD) muistutti hyvinvointialueen strategiasta, jonka mukaan ihminen on tärkein. Aluevaltuutettu Ahti-Pekka Vornanen (KD) Vieremältä oli hyvin perillä ikäihmisten hoidon arjesta. Myös aluevaltuutettu Vesa Linnanmäki (KESK) ottautui Iivolan asukkaiden tilanteeseen.

Adressin luovutus

Tilaisuuden lopussa luovutettiin adressi Iivolan asukaspaikkojen säilyttämisen puolesta. Adressin allekirjoitti yli 1300 ihmistä ja kommentteja allekirjoittaneet jättivät 45 sivun verran. Adressin kansi oli nuoren taiteilijan käsialaa, ja siinä kuvattiin Iivola kaiken hyvän keskellä.

Adressin luovutus oli koskettava hetki, sillä kaikki yleisöstä nousivat seisomaan. Aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Kokki (SDP), aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (KESK) sekä ikäihmisten ja hoivapalvelujen lautakunnan puheenjohtaja Salme Viljakainen (KESK) vastaanottivat adressin hyvinvointialueen puolesta.

Seuraavaksi

Aluevaltuusto päättää kokouksessaan 22.12. Iivolan yläkerran jatkoaskelista osana talousarviota.

Hanna Antikainen

Iivolan keskustelutilaisuuden diat (PDF)